Peru: Liiketoimintaympäristön Maaraportti 2025–2026

Peru työllisti yli 17,3 miljoonaa ihmistä vuonna 2024 — kasvu 0,8 % vuodessa INEI:n mukaan — mutta tästä vain 28–32 % kuuluu formaaliin sektoriin. [INEI] Informaalisuusaste 68–72 % on yksi korkeimmista Latinalaisen Amerikan vertaismaiden joukossa, ja se pysyi yli pandemiaa edeltävien tasojen. Tämä ei ole ohimenevä ilmiö: se heijastaa rakenteellista ongelmaa, jossa työ- ja verolainsäädäntö tekee formalisoinnista kallista pienyrityksille.

Formaali yksityissektori lisäsi noin 266 000 netto-työpaikkaa vuodessa 2025 loppupuolella. [BBVA] Kasvu painottui kolmelle sektorille: kauppa (31 % lisäyksistä), rakentaminen (14 %) ja teollisuus (14 %). Reaalinen palkkakasvu formaalissa työssä oli 1,6 % vuodessa tammi–elokuussa 2025, ja kansallinen keskikuukausipalkka nousi 1 850 soliin kolmannella kvartaalilla 2025 — vuotta aiemmasta 1 738 solista. [INEI]

Koulutustaso on este tuottavuuden kasvulle: INEI:n mukaan vain 35–40 % työvoimasta on suorittanut korkea-asteen opintoja. OECD on suosittanut ammatillisen sertifioinnin laajentamista formaalin työllistyvyyden parantamiseksi. [OECD] Käytännössä tämä tarkoittaa, että teknologiavaltaiset ja korkean lisäarvon toimialat kohtaavat akuutin osaajapulan — vaikka absoluuttista dataa sektorikohtaisista pulloista ei ole julkisesti saatavilla.

SAC- tai SRL-tyyppisen yrityksen perustaminen Perussa kestää tyypillisesti 4–6 viikkoa ja maksaa 1 000–2 500 USD sisältäen notaaripalkkiot, SUNARP-rekisteröinnin ja lakimiehen. [SUNAT] RUC-verotunnuksen saa SUNAT-portaalista maksutta. Yhtiöverokanta on 10 % nettovoitosta enintään 82 500 soliniin asti ja 29,5 % sen ylittävältä osalta — kaksitasoinen rakenne suosii pieniä yrityksiä. ALV eli IGV on 18 % kaikesta verotettavasta myynnistä ensimmäisestä liiketoimesta lähtien.

Maailmanpankin viimeisessä Doing Business -raportissa (2020) Peru sijoittui 76. sijalle 190 maasta pisteillä 73,3/100 — lähes tasoissa Kolumbian (67., 73,2 p.) kanssa, mutta jäljessä Chileä (59., 74,6 p.) ja Meksikoa (60., 74,5 p.). [Maailmanpankki] Perun vahvuus oli yrityksen perustaminen — se sijoittui maailmanlaajuisesti sijalle 7 tässä kategoriassa. Heikkous on sopimusten täytäntöönpano, missä tuomioistuinten hitaus ja korruption riski kasvavat merkittäviksi.

Doing Business -indeksi lopetettiin vuonna 2021. Maailmanpankki julkaisi Business Ready -arviointikehyksen vuonna 2024, mutta se ei tarjoa suoraan vertailukelpoisia lukuja. OECD:n Perun maatutkimus 2025 tunnistaa byrokraattiset viiveet ja sääntelyn epäjohdonmukaisuuden jatkuviksi esteiksi, erityisesti kaivos- ja ympäristöluvituksessa, joka voi kestää vuosia. [OECD]

Presidentti Boluarte syytettiin viraltaan lokakuussa 2025 viran väärinkäytöstä, ja Jose Jeri vannoi presidentin valan — mikä sai aikaan protesteja useissa kaupungeissa. [IMF] Huhtikuun 2026 yleisvaalit käydään 43 rekisteröidyn puolueen voimin, mikä tekee vakaan parlamentaarisen enemmistön muodostamisesta erittäin vaikean. Tämä ei ole uusi ilmiö: kuusi eri presidenttiä on johtanut maata vuodesta 2016 lähtien, eikä yksikään ole suorittanut täyttä kautta ilman suurta poliittista kriisiä.

Poliittinen hajaannus ei ole toistaiseksi kaatanut taloutta — BKT on kasvanut tasaisesti koko ajan. Tämä johtuu osittain siitä, että kaivannaisteollisuus toimii suurelta osin erillään poliittisista suhdanteista ja että BCRP:llä on institutionaalinen riippumattomuus. IMF kuitenkin varoittaa, että fiskaaliset riskit kasvavat, jos kongressi hyväksyy menolisäyksiä tai tulojen supistuksia ilman kompensoivia toimia. [IMF]

Rikollisuus on noussut uudeksi merkittäväksi liiketoimintariskiksi: murhien määrä kasvoi 12,8 % ja kiristysrikosilmoitusten määrä 27,4 % vuodesta 2024 vuoteen 2025. [U.S. State Dept.] Epäviralliset yritykset ja pk-yritykset ovat haavoittuvimpia. OECD tunnistaa myös rakenteellisen korruption ja oikeudellisen heikkouden — ei yksittäisinä tapauksina vaan systeemisena ongelmana, joka vähentää ulkomaisten sijoittajien luottamusta. [OECD]

Perun talous jakautuu kolmeen lohkoon. Teollisuussektori — johon kaivannaiset kuuluvat — edustaa 33,9 % BKT:stä ja 16,4 % työvoimasta. Palvelusektori on suurin 51,3 % BKT-osuudellaan ja työllistää 59,7 % väestöstä. Maatalous vastaa 7,2 % BKT:stä mutta työllistää peräti 24 % työvoimasta — merkki alhaisesta tuottavuudesta tällä sektorilla. [Maailmanpankki]

Vuonna 2024 teollisuussektori kasvoi 3,9 % toivuttuaan vuoden 2023 rajusta 6,6 %:n laskusta. Maatalous kasvoi 4,9 % kokonaisuutena, ja maatalouden alasektori jopa 6,8 % — viennin kasvu 21,2 % johtui kaakaosta, hedelmistä ja palmuöljystä. [BBVA] Matkailu kasvoi 29 % vuoteen 2024 ja toi maahan 732 000 lisävierailijaa — merkittävä piristysruiske palvelusektorille.

Teknologiasektori ei ole vielä omassa tilastoluokassaan Perun virallisessa taloustilastoinnissa. Se niputetaan televiestinnän ja finanssipalveluiden kanssa palvelusektorin alle. Limanin asema yli tusinan datakeskuksen ja kymmenen Internet Exchange Pointin kotina viittaa siihen, että teknologiainfrastruktuuri kasvaa, mutta julkiset tulot ja investointiluvut tältä sektorilta puuttuvat kokonaan. Tähän dataan ei pidä lisätä lukuja, joita ei ole.

Peru on maailman toiseksi suurin kuparin tuottaja ja merkittävä kullan, sinkin ja luonnonkaasun viejä. Viennin kokonaisarvo nousi 74 miljardiin dollariin vuonna 2024 — kasvu 22,3 % — ja tämä trendi jatkui vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin vientitulot olivat 33,4 miljardia dollaria, kasvu 22 % vuodentakaisesta. [BCRP] Kiina on ylivoimaisesti suurin kumppani yli 25 miljardin dollarin osuudellaan kokonaisviennistä — tämä altistus on sekä vahvuus että haavoittuvuus.

Tuonti kasvoi selvästi nopeammin kuin vienti vuonna 2025: +10,9 % verrattuna viennin +4 %:iin, mikä kertoo kotimaisesta investointi- ja kulutusvauhdista. [IMF] Tämä on periaatteessa hyvä merkki — yritykset hankkivat koneita ja kuluttajat ostavat tavaroita. Vaihtotaseen tasapainoon kohdistuu silti paineita, jos raaka-aineiden hinnat laskevat.

Ulkomainen suora investointi (FDI) ei esiinny saatavilla olevissa Tier 1 -lähteissä 2024–2025 datan osalta. Tämä on itsessään merkittävä havainto: maa, joka tavoittelee OECD-jäsenyyttä, raportoi FDI-virroistaan läpinäkymättömästi. U.S. State Departmentin sijoitusilmastoarvio 2025 tunnistaa tämän ja mainitsee sääntelylliset esteet erityisesti kaivos- ja energiasektoreilla. [U.S. State Dept.]

Internet tavoitti 79–82 % väestöstä vuonna 2025 eli 27–28 miljoonaa ihmistä INEI:n ja DataReportalin mukaan, ja yli 90 % heistä käytti nettiä päivittäin. [OSIPTEL] Kiinteä laajakaista kattoi 4,27 miljoonaa kotitaloutta kolmannella kvartaalilla 2025, joista 80 % käytti valokuitua. Lima on digitaalisen infrastruktuurin sydän: yli 12 datakeskusta ja 10 Internet Exchange Pointia. Kaupunki–maaseutu-kuilu on kuitenkin jyrkkä: kaupungeissa kiinteän laajakaistan kattavuus on 38,4 %, maaseudulla 13,5 %. [INEI]

Peru liittyi Digital Economy Partnership Agreementiin (DEPA) vuonna 2024–2025 — yhteistyöhön Chilen, Korean, Uuden-Seelannin ja Singaporen kanssa. [MFAT] Sopimus kattaa digitaalisen kaupan, kuluttajansuojan, datavirrat ja pk-yritysmahdollisuudet. Digitaalinen mainonta edustaa jo 41,6 % Perun kokonaismainonnasta vuonna 2025, ja ohjelmallinen mainonta kasvoi 13,8 % vuodessa. [DataReportal]

E-kaupan ja fintech-adoption osalta viimeisin saatavilla oleva Tier 1 -data on vuodelta 2021–2022: verkko-ostaminen kattoi tuolloin 42 % verkossa aktiivisista kuluttajista, ja 40 % ostoksista maksettiin kortilla. Päivitettyjä lukuja ei ole julkisista lähteistä saatavilla. Tämä aukko on itsessään tulkittava: Peru ei toistaiseksi tuota systemaattisesti digitaalitalouden tilastoja, mikä on tyypillistä markkinoille, joissa sektori on vasta muotoutumassa.

Peru jakautuu maantieteellisesti kolmeen vyöhykkeeseen — rannikko, Andit ja Amazonia — jotka kaikki asettavat erilaisia haasteita infrastruktuurille. Lima dominoi: se on taloudellinen, logistinen ja digitaalinen pääkeskus. Perun LogisticsPerformance Index -sijoitus Maailmanpankin arvioinneissa on ollut alueellisesti keskitasoa — ei heikko, mutta ei Chilen tai Kolumbian tasoa. Virallista 2025-päivitystä ei ole saatavilla.

Kiinteän laajakaistan kuilu kuvaa fyysistä todellisuutta: 38,4 % kaupunkitalouksista on kytketty, mutta maaseudulla luku putoaa 13,5 prosenttiin. [INEI] Tämä ei ole vain digitaalinen ongelma — se heijastaa laajempaa infrastruktuurin puutetta, joka rajoittaa tuotantoketjuja, logistiikkaa ja virallista talousaktiviteettia koko Andien ja Amazonin alueella.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi digitaalisen kuilun kaventamisen vuoteen 2026 mennessä, mutta budjettimäärätietoja ei ole julkisesti saatavilla. OECD:n maatutkimus 2025 nostaa infrastruktuuri-investoinnit yhdeksi keskeisistä kasvupotentiaalin avaintekijöistä, mutta toteaa samalla, että fiskaalinen konsolidaatio rajaa investointitilaa. [OECD]

Perun verojärjestelmä on rakenteellisesti selkeä: yhtiövero 29,5 %, ALV 18 %, ja SUNAT-portaali on digitalisoitunut merkittävästi. Pienyrityksille on kolme erillistä veroregiimiä (NRUS, RER, MYPE Tributario), joista MYPE Tributario tarjoaa alennetun 10 %:n kannan pienille yrityksille. [SUNAT] Käytännössä kuitenkin sääntelyn monimutkaisuus — erityisesti työlakien ja ympäristövaatimusten osalta — nostaa formalisoinnin kustannuksia pk-yrityksille niin korkeiksi, että suuri osa pysyy epävirallisena.

Kaivos- ja ympäristöluvitus on perinteisesti ollut pitkä prosessi, joka voi kestää useita vuosia. Tähän lisätään yhteisöneuvottelut paikallisyhteisöjen kanssa — joita vaaditaan lainsäädännöllisesti — sekä tuomioistuinhaasteet, jotka ovat aiemmin pysäyttäneet suuria hankkeita. U.S. State Departmentin 2025-arvio pitää tätä yhtenä merkittävimmistä käytännön esteistä ulkomaisille investoijille kaivannais- ja energiasektoreilla. [U.S. State Dept.]

OECD-jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä, ja ne edellyttävät merkittäviä uudistuksia oikeuslaitoksen riippumattomuudessa, kilpailulainsäädännössä ja julkisessa hallinnossa. OECD:n maatutkimus 2025 listaa nämä prioriteeteiksi ja toteaa niiden etenevän — mutta vaaliepävarmuus voi hidastaa toimeenpanoa. [OECD]

Perun taloudellinen perusta on poikkeuksellisen vakaa suhteessa sen poliittiseen historiaan: matala julkinen velka, kurinaläinen keskuspankki, vahva raaka-aineviennin pohja ja kasvava kotimainen kysyntä. OECD:n maatutkimus 2025 ennakoi 2,8–3,4 %:n kasvuvauhtia lähivuosina, riippuen uudistusten etenemisestä. [OECD]

Ratkaiseva muuttuja on huhtikuun 2026 vaalit. Jos lopputulos tuottaa markkinaystävällisen hallituksen, jolla on riittävä kongressienemmistö OECD-uudistusten läpiviemiseen, Peru pystyy kiihdyttämään kasvua ja houkuttelemaan laajempaa FDI-virtaa kaivannaisalan ulkopuolelta. Jos tulos on fragmentoitunut tai markkinavastainen, reformiohjelma pysähtyy ja poliittinen epävarmuus alkaa näkyä investointiluvuissa. [IMF]

Pitkän aikavälin rakenteelliset pullonkaulat pysyvät samoina riippumatta vaalituloksesta: informaalisuus, koulutustason rajoitteet, infrastruktuuri Liman ulkopuolella ja kupari-Kiina-riippuvuus. Näiden ratkaiseminen vaatii johdonmukaisia politiikkoja useiden hallituskausien ajan — mitä Peru ei ole pystynyt tuottamaan ainakaan vuodesta 2016 lähtien.